Maailman moninaisempia ongelmia lienee se ettei tässä maailmassa kehuta juurikaan ketään, kaikki kyllä voidaan haukkua joko tekemisistään tai tekemättäjättämisistään.
Reenasin pari vuotta ponia pikku hiljaa tuloksia saaden ja ponin kehityksen pystyi jo huomaamaan, kunnes otin yhteen vanhempieni kanssa enkä pystynyt riitojen ja erimielisyyksien takia menemään kotiin reenaamaan. Näin ollen poni jäi vajaaksi kahdeksi kuukaudeksi reenaamatta ja sitten siskoni alkoi reenata sitä, tuloksena kuitenkin, että poni välttelee työskentelyä kunnolla viimeiseen astikka.
Tästä on reilu kuukausi, kun kävin kokeilemassa, että missä se menee nykyään ja vauhit olivat edelleen lähelle ennätyksiä. Kuitenkin suunnilleen kuukausi tästä kokeilusta meni kyseinen poni 15s ennätystään hitaammin eikä ravista tahtonut olla tietoakaan. Kuukaudessa siis heitettiin hukkaan se minkä minä rakensin hiljalleen kahdessa vuodessa ja kiitoksena työstäni sain kuitenkin ongelmia kotona ja paskat niskaani milloin mistäkin. Ja ravikausi olisi kohta hyvä aloittaa, kun alkaa olla sarjoja mutta kuinkas sitä mihinkään tarttaa jos ei kerta ravaa sitä mitä pitäisi.
Lienee selvää ettei kukaan ole täydellinen mutta, jos halutaan apua eikä osata hyödyntää sitä niin onko oikeuden mukaista alkaa haukkua tätä avunantajaa hyvästä yrityksestä auttaa pyynnöstä vai voidaanko se kääntää niin, että tämä auttaja onkin tehnyt jotain väärin tai jättänyt tekemättä jotakin mikä olisis pitänyt tehdä? -minusta ei. Positiivisuutta tarvittaisiin lisää, jotta saataisiin oikeasti ihmisiä, jotka viitsivät tehdä jotankin kunnolla ja koko sydämensä pohjalta eivätkä vaipuisi aina muiden tahtoon ja turhautuisi siihen
Tässä varmaan tälle kertaa kaikki.
Asiatekstiä!:-)
VastaaPoista